Energiapuuharvennus luontoarvoja kunnioittaen

Työmaan johtajana toimineen Rolf Wickströmille alue oli tuttu, sillä hän suunnitteli aikanaan uudistushakkuun n. 15 ha laajuiseen kuusikkoon. Hakkuu toteutettiin 90-luvun puolivälissä ja alue uudistettiin koivulle ja männylle.

Energiapuuharvennus vaihtoehtona

Tämän jälkeen pääosalla alueesta ei ole tehty metsänhoidon toimenpiteitä, joten energiapuuharvennus oli varteenotettava ratkaisu. Rolf Wickström kertoo hakkuun suunnittelusta ja toteutuksesta seuraavaa: ”Yleensä tekemissäni hakkuusuunnitelmissa leimikon rajat merkataan maastoon ja toteuttajalle kerrotaan tavoiteltava runkoluku ja vallitseva puulaji. Lisäksi tulee katsottua 10§ kohteet. Loput luonnonhoitokeinot jäävät kuljettajan mietittäväksi. Kun tälle kohteelle haluttiin pökkelöitä ja riistatiheiköitä, siitä ei koitunut mitään erityistä päänvaivaa.”

Kohteiden merkintä parantaa lopputulosta

”Kohteen suunnitteluun tosin tarvittiin tavallista enemmän aikaa, kun merkittiin se mitä jätetään. Lopputulosta ei olisi saatu tuollaiseksi, jos luonnonhoidon toteutusta ei olisi merkitty näkyville. Toisaalta kun suunnittelija paneutuu johonkin leimikkoon vähän enemmän, niin se on muusta pois. Nykyään pitäisi pystyä tekemään monta leimikkoa päivässä, jotta olisi tehokas.

Maastomerkintöjä tarvittiin koska usein hakkuun toteuttajat ovat tottuneet tekemään jollakin tietyllä tavalla, jota voi olla vaikea muuttaa. Vanha siivousintoilu elää vielä, kaikki pois vaan. Urakoitsijat tekevät urakalla ja tienaavat määrien mukaan. Tietenkin he haluavat kerätä niin paljon kuutioita kuin mahdollista. Onneksi kohteella tekijänä oli nuori kaveri ja voi olla, että hän ottaa tästä oppia myöhempään tekemiseen.

Luonnonhoitoa kohdennettiin hakkuussa siten, että se oli luonnollista toteuttaa esimerkiksi ajourien järkevällä sijoittelulla. Puuntuotannon näkökulmasta ratkaisuja helpotti se, että koivut olivat niin paljon pidempiä kuin muut puut. Silloin koivua ei häiritse, vaikka ihan viereen jää joku raita.”

Luonnollisia paikkoja jää

”Jossain kuusikossa, jossa hyvän näköinen istutuskuusi ja raita kasvavat vierekkäin, on hankalampaa valita raita säästettäväksi. Mutta yleensä löytyy luonnollisia reikiä, joissa istutettuja puita on kuollut. Näihin reikiin kannattaa jättää mitä tahansa puita. On hyvä, että metsässä on muitakin kuin istutettuja puita.”

Koulutus ratkaisee

Energiapuuhommassa ei ole samalla tavalla hyvää taloutta kuin tavallisen tukin ja kuidun kaadossa. Kun luonnonhoidon miettiminen jätetään yleensä kuskin varaan, se on pois heidän työajastaan. Tällä kohteella oli iso kone lähes kolme viikkoa ja hakkuussa oltiin huolellisia. Hyvä luonnonhoito ei ole vaikeaa, mutta asiat pitää kouluttaa toteuttajille. Asian edistyminen on kiinni siitä, miten paljon koulutukselle pystytään antamaan aikaa.”

Kirjoittaja on Tapio Oy:n johtava eritysasiantuntija, luonnonhoito